|
Koiran koko lihaksikas vartalo näyttää olevan täynnä räjähtävää voimaa, jota on vaikea hillitä ja se on koko ajan valmiina toimintaan.
Se on impulsiivinen, kiihkeä ja reaktioissaan nopea, jopa malttamaton. Silmät ovat säkenöivät ja katse on tulisesti puhutteleva. Sen sopusuhtainen olemus ja ylväs pään asento ilmentävät hienostunutta voimaa. Koira vakuuttaa katsojan pelottomuudesta ja valmiudesta toimintaan. Se on paimen- ja vartiokoira, joka puolustaa tarvittaessa isäntäänsä epäröimättä, peräänantamattomasti ja kiihkeästi. Se on belgianpaimenkoira... ^ Lähde www.finbelge.fi ^ |
|
Myöhemmin sisareni muutti perheineen takaisin Suomeen ja vieläpä naapuriin. Näin pääsin tutustumaan tähän valloittavaan koiraan vielä lähemmin. Ensimmäinen ”oma” belgini oli sisareni koiran jälkeläinen. Marina saapui meille ollessani yhdentoista ikäinen. Valitettavasti Marina ei ollut emänsä veroinen luonteeltaan mutta oma rotu oli kuitenkin löytynyt. Tutuksi aikojen saatossa on tullut muunnoksista myös tervueren. Laekenois on muunnoksista ainoa jota ei taloudessamme ole koskaan asunut. Kipinän ehkä synnytti groenendal mutta liekkiin sen puhalsi malinois... Lopullisesti sydämeni vein mukanaan ensimmäinen oma malinois narttuni Harmaahurstin Babi, kotoisammin Iines; alias pölö, lepakko, iinespiinespikkarapää, enkeli tai piru ja kojootti. Kun oman domainin hankinta tuli ajankohtaiseksi, ei valinnassa ollut vaihtoehtoja.. punainen kojootti- meidän Iines.
|
Ensimmäinen kosketukseni belgianpaimenkoiriin tapahtui vuonna 1979 kun vierailin sisareni luona Tukholmassa ja näin hänen koiransa, groenendael narttu Alifen. Olin tuolloin vasta kahdeksan vuotta vanha. Kuitenkin muistan kuinka ihailin koiran ylvästä ilmettä ja sen kaunista ulkomuotoa. Koiran alati valpas ja palvelualtis asenne omistajaansa kohtaan ei myöskään jäänyt minulta huomaamatta nuoresta iästäni huolimatta.
Niina Lindberg
